Moi! Nyt vihdoin päästiin Sardiniaan! Aamulla lautalla Korsikalta yli. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja maisemat kannelta oli taas mahtavat. Laivalla aamupalaksi cappucino ja croissant. En sittenkään ymmärrä, että miten ne ranskalaiset naiset on niin laihoja tai sitten ne ei syö croissanttejansa :) Nam! Melkein Sardiniassa Jaska taas yllätti... Laivan kansi on täynnä ihmisiä, jotka katsoo maisemia laidoilla ja yhtäkkiä Jaska karjaisee kovaan ääneen: Delfiini!! Kummaltakin laidalta ihmiset kääntyvät katsomaan ensin Jaskaa ja sitten sitä delfiiniä tai pyöriäistä joka tosiaan oli siellä! Kuvaa ei ehditty saada, mutta todistajia oli monta. Ei voi ees syyttää et oli Anskun juttuja (nimim. luulin kerran lokkia pöllöksi...) mutta kurkkasin wikipediasta, niin delfiini on harvinainen Välimerellä ja pyöriäinen tosi uhanalainen tai toisinpäin? Kaipa se jompikumpi oli. Sitten satamasta kohti Olbiaa ja paddockia. Matkalla bongattiin pari pätkää ja huoltoaluetta. Toisen pätkistä siimottajalla on varmaan pää pyörällä ja paha olo kun oli niin tiukkaa pyöritystä pellolla. Oli kyllä semmonen labyrintti, että joku kun menee siimoista läpi niin on koko pakka sekasin! Henkilökohtasesti en oo kyllä ikinä tykänny labyrinteista. Meiän veteraanikuljettaja mietti, että tarviikohan tota nyt kävellä läpi ku eihän tommosta voi kukaan muistaa! Toinen pätkä näytti ihan kivalta. Ja paddockille. Siellä jo iso osa teltoista alkoi olla paikoillaan ja pyöriä laiteltiin kuntoon Suomenkin leirissä. Oli ilmeisesti junnu trophyn tarkotus mennä tänään reenaamaan/testaamaan pyöriä harkka-alueelle. Ja muuten mikä tärkeintä: sain tänään lounaan. Lämmntä ruokaa. Ja ihan ravintolassa. Jarkkolan porukkakin kuulemma pääsi onnellisesti laivaan, joka tosin lähti tunnin myöhässä ja hidasteli vielä matkallakin... Mutta Sardiniaan pääsivät ja leirintäaluekin on löytynyt, joten kaikki hyvin sillä rintamalla. Jukka ja Seppokin saapuivat ilmeiseti myös tänne tänään lentäen. Junnutrophy näkyi saapuneen jo eilen ja tänään tuli varmaan paljon muutakin porukkaa Suomesta. Me lähettiin siinä iltapäivästä/alkuillasta ettimään majapaikkaa. Suomesta käsin oli jo sähköpostitse sovittu avainten luovutusaika ja osotekin piti olla hallussa. No, tuli pieniä ongelmia. Ei löytyny koko huvilaa. Pyörittiin siinä sitte sprintterin kanssa edestakasin vuorenrinnetta niitä neulansilmämutkia ylös ja alas pari tuntia. Välillä tuntu, että näkyy takaluukku sivuikkunasta :) Koputeltiin eräidenkin huushollien oville ja leviteltiin käsiä muutamien italiaanojen kanssa, soiteltiin sekavia puheluja puoliks italiaks ja puoliks englanniks sinne sun tänne. Jaska soitti, sano puhelimeen, että tuu juu spiik inglis? Lopulta saatiin täti paikanpäälle ja löyty siinä kaikessa tiimellyksessä vahingossa huvilakin. Täti oli odotellut, että soitamme hänelle eikä ollut koskaan saanut sitä sähköpostiä jossa aika oli valmiiksi sovittu. Ja eikä meillä kyllä ollut tädin numeroakaan, että hyvin odotettu. Mutta eipä siinä, täällä ollaan. Maisema on mahtava, kuten alempana olevasta kuvasta näkyy. Huomenna kattelemaan lisää pätkiä ja menisköhän nää klubimiehet koittaan pyöriäkin ja ehkäpä mekin saatais teltta viriteltyä paddockille. Buena notte!
Ansku
Ps. Julkasinpa tän vasta nyt aamulla kun illalla nettipaketti meni täyteen siinä karttoja selaillessa ja tietoja ettiessä kun majapaikka oli hukassa. Kas kun meillä navigaattorikin petti odotukset, kun ei suostunut vastaanottamaan koordinaatteja. Kyllä tekniikka on ihmeellistä!
Kisaturisteja :)
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti