Mä sain ekalta väliltä minuutin AT:ta, kun vähän möhläsin sellasessa liukkaassa ja savisessa kinkamassa, jonka päällä oli juuri. Siihen jäin joksikin aikaa jumiin ja lisäks varmaan kyllä jännittikin. Mun kisa siis tosiaan päättyi ensimmäisen kierroksen ihan loppupäähän. Varmaan pari kilsaa olis enää ollut huoltoon. Pitkän metsäsiirtymän jälkeen tultiin sellaselle peltotielle, jonka alussa katoin kelloon ja totesin että nyt kolme minsaa on AT:ta, elikkäs jos nyt oon tosi nopee niin kerkeen vielä toiselle ja aika varmasti kolmannellekin kierrokselle! Siitä sitten vaan hanat kaakkoon kun vihdoinkin näkyi suoraa baanaa! No, ei ois kannattanu. Yhtäkkiä nenän edessä ihan kaamee monttu reitillä ja jarrut kiinni. Kuitenkaan se ei enää auttanu ja lopulta yritin repästä keulan pystyyn mutta niinsanotusti p*skat oli jo housussa niin oli myöhästä rypistää. Joten siitä sitten taidokkaasti ensin muutamat rodeot puolelta toiselle ja komeesti keulan kautta ympäri. Siinä sitten liki 180 senttiä anskua ilmassa Batman-asennossa ja pyörä heittelee akrobaattisesti voltteja vierellä. Sieltä sitten löysin itteni seuraavan kerran pusikosta selällään ja toinen käsi oli aikas kaput. Perässä tuleva kuski pysähtyi mua auttamaan ja huusi paikalle järkkärin. Ympärillä hirvee tohina, väkee oli kun helluntaiepistolassa. Ambulanssi oli paikalla ennen kun kerkesin edes aivastaa ja ennen kun sain sanaa suustani, niin olin paketoituna ambulanssiin niskatukineen päivineen enkä saanut liikutettua edes pikkuvarpaan kynttä! Taisivat huolestua vähän liikaa pikkusen reteestä voltista. Ensin paikalliseen sairaalaan, jonne huoltojoukot kutsuttiin paikalle. Sieltä ne lähti kuskaamaan pillit päällä kohti Rijekaa, josta vielä yhden sairaalan kautta toiseen, kun olinkin liian nuori sinne sairaalaan. Huoltojoukot ei pysyneet ambulanssin perässä ja navigoi sitten ympäri Rijekaa ja etti mua eri sairaaloista. Lopulta kaikki samassa osoitteessa. Siinä sitten ONNEKSI vapauttivat mut siitä pakkopaidasta. Olinkin sitä jo koko matkan huudellut... Sitte otettiin verinäytettä, pissanäytettä, röntgenkuvaa ymsymsyms... Lopputulos se, että mitään ei kädestä poikki eikä murtunut. Pään olisivat halunneet vielä kuvata, mutta ilmotin että ei siellä oo mitään kuvattavaa! Että hyvin mä vedän :) Pikkusen tärskyn kyllä se kupolikin tais saada, mutta sitä sattuu, pysyypähän paremmin ajatukset järjestyksessä. Nyt siis käsi viikon tai pari tai muutaman päivän (jos multa kysytään) kantositeessä. Ja sitten ajamaan!
Tää päivä meni huoltohommissa. Sanna pärjäs superhienosti! Voitto kotiin molempina päivinä! Puotsaaren Juha veteraaneissa podiumille kanssa, oli kolmas molempina päivinä. Pölläsen Sami oli eilen yhdeksäs, mutta tänään pahus vieköön meni rikkomaan sormensa ja jäi ajot kesken. Marita oli eilen viides ja tänään seitsemäs. Junnuissa omassa luokassaan parhaan tuloksen taisi tehdä eilen Hännisen Antti olemalla kuudes ja tänään Kaivolaisen Joni olemalla seitsemäs. Jämsäläiset taisi ajaa oman kerhon sarjaenskoja, ne olivat tänään 9. 10. ja 11. Ajamassa siis edellämainittujen lisäksi vielä Eemil Pohjola, Mika Tamminen, Matias Savo, Aleksi Vilander, Jani Salonen, Joel Kolehmainen, Olli Kauppinen, Eemeli Muraja ja Henry Olenius. Tarkempia tuloksia löytyy sitten netistä: www.enduro-em.de
Ainiin ja sitten vielä kiitos-osuus! Tuhannet kiitokset kaikille huoltajille, varsinkin Hanna-repparille ja Jannelle! Ja ihan kaikille muillekin :)
Sellasta tällä kertaa! Nyt mä oikasen likaset varpaani sohvankulmalle ja syön sen ei-ansaitun jätskin. Huomenna vielä päivä täällä Kroatian auringossa, sitten lähdetään hitaasti kiiruhtaen kohti Suomea. Kiitos ja hyvää yötä!
PS. Pernales Jaakko unohtu!! Sen eilinen päivä meni oikeastaan kaatuillessa ja kontatessa, mutta tänään tais olla vähän parempi päivä. Tosin 18. oli molempina päivinä, joten päätti aloittaa laihdutuskuurin (tai no, äiti päätti...). Se siitä grillimakkarasta ja kesäkaljasta. Se meinas kyllä myöhästyä AT:lta taas vaihteeks kun jäi suustaan kiinni ja oli vaan niin hel*etin hidas... Että silleen. Peruskauraa.
Ansku ja tällä kertaa #609