Karkkilan endurosprint!

Terve! Nyt on ehkä jo Karkkilan kurat saatu huuhdottua varpaanvälistä. Tosiaan lauantaina ajettiin sprint-enduroa Karkkilassa mitä hienoimmissa olosuhteissa, kuraa mahaan asti ja vettä taivaan täydeltä. No, eipä se mitään sama se oli kaikille. Järjestäjät olivat kuitenkin tehneet hyvän reitin ja keliin nähden se oli yllättävän hyvässä kunnossa. C- ja D-luokka ajoivat reittiä kahden kierroksen verran ja itselle jäi sellainen fiilis, että olisi voinut ajaa vaikka yhden lisääkin.

Oma kisa ei mennyt ihan niin kuin olisi pitänyt. Hetken aikaa kuvittelin ajavani hyvin, kunnes takana tuleva alkoi lähestyä ja edellä menevä karata :D Varsinaisia virheitä ei hirveästi tullut, paitsi pelto-osuuksilla ajoin joka toisen mutkan pitkäksi, kun yritti muka ”ajaa kovaa”. Loput reitistä menikin sitten aivan liian varovasti ajellen. Kuski oli tainnut jäädä vähän spooriasetuksiin edellisten reenien perusteella ja yhtäkkinen täysi kesäkeliin vaihtaminen oli vähän haastavaa. Mutta näin se on, pitäisihän se osata vaihtaa ajotyyliä vähän paremmin kelin mukaan. Yleisöllä saattoi ainakin olla hauskaa, kun seurasi minun takapuoli penkissä-penailua crossiradalla.

Tuloksena kisasta oli kuitenkin naisten luokan voitto, eikä sekään mitenkään ilmaiseksi. Hyvin vetivät muutkin naiset! C-luokassa olisin saanut olla paljon korkeammalla. Nyt pitää vaan saada hyvä ja rento ajaminen takaisin päälle ja lopettaa turha jäkittäminen kisoissa! Hyvää treeniä kuitenkin kaikki kellotus muita vastaan, niin eipähän jää vaeltelemaan omiin pilvilinnoihin.

Seuraavana tapahtumana on sitten MP-messut ensi viikonloppuna. Minut ja muun tiimin voi löytää Yamahan osastolta ainakin perjantaina ja lauantaina. Päällekäin messujen kanssa olisi tässä muutaman kilometrin päässä ollut tarjolla Racingbiken stadionenduro, mutta seuraavan kerran lähden viivalle 10.2. järjestettävässä ME-Racingin Sprintissä. Tulkaahan kaikki moikkaamaan messuille ja antamaan hyviä ajovinkkejä!

Näkemisiin!

-Ansku

Kuva: Xracing / Jani Hovi

Hausjärven Sprint ja muita treenejä!

Hellou! Nyt vihdoin ehti istahtaa hetkeksi alas kirjoittamaan viikon takaiset kuulumiset. Kisakausi saatiin käyntiin Hausjärvellä Team Örthen Yamaha Sprintin merkeissä. Kisareitti paljastui pimeyden alta muutama minuutti ennen lähtöä (hädintuskin), mutta kyllä siellä suunnilleen näki eteenpäin suunnistaa. Ennen kisaa jännitin, että nyt menee kyllä varmaan kädet jumiin kun ei oo pitkään aikaan kisaillut ja niinhän ne kyllä meni. Alun pellon jälkeen metsä meni aikalailla kyydissä roikkuessa, mutta sitä se on. Meni ne varmasti kädet jumiin muillakin :) Ajo parani ja hartialukko helpottui loppua kohden, joka on sentään hyvä asia. Tuloksena C1-luokan seitsemäs sija, ei sitä missä haluaisin olla, mutta kyllähän siihen on tyydyttävä. Realiteetit huomioon ottaen ihan kohtuullinen suoritus ja tästä on suunta ylöspäin! Järjestäjät olivat tehneet hienoa työtä reitin suhteen. Nopeeta baanaa muutamilla kivikkonousuilla, ei voi valittaa. Muutenkin kisan järjestelyt toimi hienosti ja paikan päällä oleva kuulutuskin oli mukava lisä.

Sunnuntaina kisailu jatkui Mäntsälän sarjakisoissa Jussinkorvessa. Sama teema paistoi sielläkin, hartialukko ja kädet aivan poikki. Hyvää harjoitusta kuitenkin taas ja kelloreenihän on se paras treeni. Myös tänään sunnuntaina oltiin Mäntsälän sarjoissa, tällä kertaa Latostenmaan pätkällä. Homma oli taas viikon aikana vähän helpottunut ja sijoituskin nousi mukavasti. Sentään on positiivista nähdä, että viikko viikolta alkaa muistaa, että miten sitä nyt ajetaankaan ja pientä kehitystäkin tapahtuu :)

Ollaan käyty treenaamassa nyt vähän erilaisissa maastoissa, hirveitä eroja lumitilanteen osalta ihan pienen alueen sisällä. Mielenkiintoinen juttu on se, että kun vähän lumenkorkeus kasvaa, niin tuo jalka on alkanut nappailemaan spoorinreunoihin kiinni. Moni on siitä sanonut, että pitää varoa ettei jää puunoksalle kiinni kun sojottaa sen verran jalkaterä vinoon :D Ilmeisesti se nilkka on vieläkin vähän tahdoton, mutta pitää nähdä vaivaa jotta saadaan varpaat menosuuntaan.

Tunnelma on edelleen korkealla ja mahtavaa päästä kunnolla treenaamaan. Ensi viikolla onkin suunta kohti Karkkilaa kisojen merkeissä. Ja järjestäjille hyvä pointti, hienoa että tällä kertaa D-luokka pääsee ajamaan saman verran kuin C-luokat.

Mahtavaa tulevaa viikkoa kaikille, vetoja! (erästä tuttua lainatakseni)

-Ansku

Pari mahtavaa kuvaa Pauliina Anttilalta! Näitä lisää myöhemmin...

Kisoista Hausjärveltä, tästä näkee vähän sitä jalan asentoa...

Kuva: Jani Hovi / Xracing

Hommat toimii kun on hyvä siivooja!

Emppukin pääsi heti pokkaamaan voittopokaalin Yamahalla

Tiimiuutisia 2018 ja muuta mukavaa!!

Morjensta! Otetaas nyt oikein spurtti tämän bloginkirjoittamisen kanssa ja koitetaan vähän parantaa viime vuodesta. Niin kuin moni varmasti huomasikin, nyt saatiin julkistettua tämän vuoden tiimikuviot! Kyseessä on meille kaikille vähän jotain uutta. Zaska (lue Sanna) on asetettu tiimipäällikön asemaan ja saatiinhan se Emppukin ajamaan Yamahalla. Ja hei, meillä on ihan huippumentori Jari Mattila, jonka seurassa ajatus ajamisesta pysyy väkisinkin positiivisena. Ja sitä tiedon ja taidon määrää...

Tiimi toimii voimakkaasti yhteistyössä Team Örthenin kanssa elikkäs Ernon, Muden ja koira-Jaskan. Ja luonnollisesti mukana myös Yamaha Motor Finland! Duell huolehti, että näytetään hyvältä metsässä ja meidän on turvallista ajella ja puolestaan SEO siitä, että bensaa riittää tankissa. Tottakai paljon yhteistyökuvioita on vielä pöydällä, niistä lisää ensi numerossa.

Pitäähän sitä mainostaa, että käykää tykkäämässä meistä TÄÄLLÄ ja seuraamassa myös TÄÄLLÄ !

Itse olen kerännyt yhteistyökumppaneita ja tukijoita aikakausilehden merkeissä. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille, jotka ovat mainospaikan itselleen hankkineet ja jutuissa auttaneet. Lehden pääsen julkaisemaan viikon-parin sisällä. Kiitos myös kannustuksesta ja positiivisesta palautteesta, jota olen saanut mainoksia kysellessäni. Ja tosiaan, erityiskiitos Markulle jolta idean tähän sain! Valmiin lehden saat varmasti käteesi ja vielä ihan ilmaiseksi, kun varikolla törmätään.

Innoissaan ollaan kaikki tulevasta, joka johtaa seuraavaan aiheeseen eli ensi viikonlopun kisoihin. Ensi viikonloppuna ajetaan Team Örthen Yamaha Sprint Hausjärvellä, Riihimäen Enduroseuran järjestämänä. Ensinnäkin on todella hienoa, että tulee uusia kilpailuja uusissa paikoissa. Ja toisekseen on tosi mahtavaa päästä ajamaan ensimmäinen kilpailu 8 kuukauteen, eli onhan tätä taukoa tullut tässä vietettyä. Vähäiseen ajomäärään loukkaantumisen jälkeen nähden luulisin, ettei tässä ihan voitosta vielä taistella. Tästä se  lähtee, erittäin hienoa päästä ajamaan taas kilpaa vaikka sitten vähän rennommalla fiiliksellä. Tulkaahan kaikki kynnelle kykenevät reitin varteen huutamaan, sitä saatetaan tarvita!

Ei muuta kun sinkki kireelle!

-Ansku

 

 

Erittäin tärähtänyt kännykkäkuva eiliseltä :D

 

Ja Emppu myös

 

Tässä mun eka Yamaha vuodelta noin 2004. Tämän jälkeen vaihtui kyllä menopeli hevoseen about kymmeneksi vuodeksi :D

Eihän se Yamaha Empullekaan ihan vieras laite ole...

 

 

Kiitos vuodesta 2017 ja Tervetuloa 2018!

Hyvää Uutta Vuotta 2018! Vuodesta 2017 jäi käteen erittäin paljon niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin. Talven ajojen ja kilpailutulosten ollessa nousujohteisia Päitsin C1-luokan voitto oli erittäin maukas kirsikka kakussa. Sen jälkeen suunnattiin kohti Portugalia, jossa totaalisesti suoriuduin alittamalla kaikki rimat. Tästä kiroillen Viron mestikkaan, jossa ajo parani mutta sähellys jatkui. Ja niinhän se kohellus sai päätöksensä tutun metsässä paikallisen männyn kylkeen. Tuli kuuden kuukauden mittainen pakollinen henkinen ja fyysinen lepotauko, vaikka koko kesä menikin erinäisissä reissuissa muitten mukana kisoissa. Ylioppilaskirjoitukset tuli aloitettua ja ensi keväänä pitäisi viimeistellä. Takaisin pyörän päälle kivuttiin ja homma alkoi edes jotenkin luistaa (ehkä) ja nyt ajokertoja nastarenkailla on takana jo huimat kolme kertaa.

Reissupäiviä Suomessa ja ulkomailla vuoden aikana kertyi 130 päivää. Eli taas on menty ja kovaa. Nyt olisi sitten niitten kiitosten aika. Aloitetaan merkittävimmästä eli SE-Teamista. Kiitos, että sain olla mukana porukassanne viimeiset 4 vuotta. Ei olisi voinut parempaa tiimiä, tai oikeastaan perhettä, toivoa.

 

 

 

Kiitos myös kaikki muut vuoden aikana mukana eläneet, tukeneet, auttaneet, ajopaikkoja tarjonneet, huoltaneet ja kaikkea muutakin tehneet. Yksin tämä homma ei onnistuisi! Katsotaanpa vielä muutama kuva vuoden varrelta ja lopussa pieni maistiainen tulevasta :)

 

 

 

More coming soon!