Anskun Enskablogi: heinäkuuta 2014

Tervehdys kesälaitumilta! Näköjään saan aikaseks kirjailla vaan loman alkaessa ja kohta taas sen päättyessä. Paljon on pariajonkin jälkeen kerennyt tapahtua. Juhannusta on juhlittu koko rahan edestä oikeen kakspäiväsenä. Enduron EM-kisoja käytiin vilkasemassa Italiassa pari päivää ja jäihän siinä vähän aikaa lomaillakin. Se reissu sattui sopivaan saumaan kun Suomessa oli vielä lähes pakkasta. Päästiinpähän lämmittelemään :) Extreme-testi siellä oli tosi hieno; sellasta luonnotilaista puronpohjaa eikä oikeestaan rakennettuja esteitä ollenkaan. Ei näyttäny silti helpolta, eikä taitais muuten onnistua Suomessa, eiköhän joku ympäristö- tai muu luonnonsuojelukuvio estäis moiset yritykset. Rossipätkä oli vuorenrinteessä kaltevalla niityllä, näytti ihan älyttömän siistiltä! Enskapätkä oli vähän niin kuin "over the hills and far away". Mettässä kumminkin ylös alas.

Vantaan SM:ssä ja Kouvolan endurosprintissä olin huoltopuuhissa, eikä menny huonosti nekään (siis huoltopuuhat eikä kuskien tuloksetkaan). Alavudella käväsin crossikisoissa ajamassa pari viikkoa sitten. Meininki oli kesäinen, hiki valu, pöly takertui nahkaan, paarmat ahdisteli ja ukkoskuurokin yllätti. Ensimmäisen erän suoriuduin mielestäni kohtuullisesti maaliin ollessani kuudes. Ja toinen erä sitten voidaankin unohtaa (saatoin ehkä vähän unohtaa syödä ja juoda ja olo oli sen mukainen eli hyydyinki sitte ja lopputulos oli sellanen englantilainen hytkyvä vanukas alias pudding. Muutoin naisten tulokset olikin sitten tuttua tavaraa: Sanna, Hanna, Ria ja näin kummassakin erässä.

Joutsan CC-kisoissa kävin starttaamassa ja heittämässä voltin. Ei siis paljoa kerrottavaa itse kisasta, kuuma oli ja pöly oli karsea. Lähtö onnistui tosi nappiin, pääsin kolmantena koko porukasta metsään. Ja sen jälkeen pääsinkin lähinnä metsään... En kerenny ajaa kymmentä minuuttia, kun tielle tuli sopiva irtokivi, jonka seurauksena lensin komean voltin tangon yli. Kyynärpää/leuka edellä tantereeseen ja siitä sitten ensiavun kyydillä back to the varikko. Lopputuloksena murtunut kyynärpää, herttainen pinkki kipsi 4 viikkoa ja kuuden viikon ajokielto.... Leukaan ei tullu ku soma mustelma. Ajopaitakin on nyt sitte semmonen kylpytakkimalli, kun ei se tullut saksimatta pois päältä.
No, loppu hyvin kaikki hyvin, eipähän murtunu leuka (mitenkähän se ois kipsattu... Varmaan suu tukkoon, niin olishan ollut lähipiiri tyytyväinen, kun olisin ollut kerranki hiljaa).

Tässä sitä nyt sitten vietetään loppulomaa vähän soveltaen. Helle on päätä pehmentävä ja ens viikoks on vielä luvattu jotain superhellettä... En ees uskalla ajatella mitä se tarkottaa, kun nyt sen uimisen ja muut viilentävät asiat voi unohtaa. Suihkussa käyminenkin on erittäin mielenkiintoinen operaatio kera jätesäkin. Jännityksellä jään odottamaan, miltä näytän kuukauden päästä. En mahdu ovista, kun ajaminen ja muu kuntoilu tuottaa ongelmia. Kipsin alla kasvaa ehkä matofarmi ja päähän on kasvanu sarvet. Mutta hei ajatellaan positiivisesti; ehkä opin vasenkätiseksi, innostun kuntopyöräilystä ja helle on hyvä, koska kipsin päälle ei mahdu mitään pitkähihaista.

Nauttikaa muut helteistä! Hyvää ja bensan katkuista kesän jatkoa !