lauantai 22. marraskuuta 2014

Novemberkåsan jatkuu...

Heippa taas täältä Vimmerbyn pimenneestä illasta! Aggrikaatti-armeija murisee jo, teltat on voisinko sanoa juhlavalaistuksessa. Toisilla vaan on vähän hulppeemmat hippalot kun toisilla... Hondan ja Husqvarnan teltoissa ollaan T-paidat päällä ja kukkamaljakotkin on pöydillä. Meillä ei oo ihan niin hienostunutta, mutta ihan hyvin menee kumminkin. Kaikki suomalaiset sinnittelee hienosti mukana, tällä hetkellä Emppu on overallissa sijalla 19 ja junnuissa kuudentena kymmenennen pätkän jälkeen. Joel Kolehmainen sijalla 52, Janne Mukkala 54, Sami Pöllänen 55 ja Jaska 83. Hyvä jätkät! Vähän Emppu kyllä ilmotti, että persus palelee, mutta muuten kulkee. Pyörän etu- ja takavalo meinas vähän teettää alkuillasta ongelmia, mutta nyt toimii. Pölläselläkin oli yölenkille lähtiessä pientä valo-ongelmaa tai sitten halusi vaan lenkittää huoltomiestänsä :D

Mäkin oon saanut tässä päivän aikana vähän liikuntaa, kun paria unohtunutta asiaa oon juosten kuljetellu. Ei mee siis hukkaan tääkään viikonloppu kuntoilun osalta! Pöllänen ja Mukkala on juuri tulossa huoltoon, junnut eli Emppu ja Joel ovat jo vikalla kierroksella ja Jaska sieltä sitten vielä viimesenä suomalaisena puksuttelee. Meillä ilta jatkuu näitä kurasia boitseja huoltaessa.

Illanjatkoja vaan teillekkin!

Ansku

 

 

 

 

Hälsningar från Novemberkåsan!

Hejssan! Täällä sitä istutaan Vimmerbyssä Astrid Lindgren-maailman parkkipaikalla, missä siis sijaitsee Novemberkåsanin varikko. Suomalaisia kuskeja on mukana viisi: Eemil Helander, Jaakko Karikuusi, Joel Kolehmainen, Sami Pöllänen ja Janne Mukkala. Nyt on päiväosuus meneillään, joka siis sisältää viisi pätkää, joista erikoiskoe-kilsoja kertyy 78. Kaikki pääsi hyvin liikkelle ja ongelmia ei ole toistaseks kenelläkään ollut. Junnut on ajanu jo neljä pätkää ja lähtivät juuri huollosta kierroksen vikalle pätkälle. Kokeneempi kuljettajakaarti seuraa kohta perässä. Pikkusen on jo kuraa ja suota löytynyt, mutta eipä oo tainnu pahemmin pojilla vielä sukat kastua. Muovipussit on kyllä saappaissa ja surffisukatkin osalla. Yöllä sitten ajetaan kaksi kierrosta lisää ja ekoja kuskeja odotellaan maaliin viissiin klo 03.00... Viimesetkin toivottavasti kömpii maaliin aamuun mennessä.

Mutta nyt palataanpas vähän aikaa taaksepäin... Mäkin oon päässyt tässä jo käsimurtuman jälkeen parisen viikkoa ajelemaan, se paraneminen olikin vähän pidempi keissi kun ajateltiin. Tässä nyt sitten vähän itteään ja vauhtia keräillään, puhumattakaan kunnosta... Viikonloppuna kävästiin Siekkisen Jennin kanssa Keuruulla sarjakisoissa sekä päästiin Jennin upeisiinkotimettiin taas ajamaan. Kävästiin myös Muuramessa ajamassa vähän hard enduroa tai siltä se ainakin tuntui. Totesin siinä, että ehkä tommosia extreme-paikkoja ja mäkiä on vähän syytä harkata lisää.

Ja kyllähän tossa huoltohommissa on tullut pyörähdettyä mm. Tsekin EM-enskoissa, Viron Arukülassa ja paljon muualla. Etten oo siis ihan kokonaan ollut lajin parista pois. Jatkelen tossa kuulumisiani lähiaikoina ja lisäilen omia kuviani, mutta nyt palataanpas tänne Kåsanille. Yllättävää kyllä aurinko paistaa, ei oo kovin kylmä, varikolla tuoksahtaa kyllä tukeva p*ska (oisko läheinen tehdas? Me ei ainakaan tunnusteta...) Kivaa porukkaa on reissussa mukana ja varikollakin hyvä yhteistyö päällä. Kuskitkin tossa kehui, että on kiva ajaa kun ruotsalaiset kannustaa tasapuolisesti kaikkia. Heja Sverige, hurreille terveisiä!

Tässä innolla yö-osuutta odotellaan, Retsa tossa sanoi, että joka alussa hosuu se lopussa väsyy. Toivotaan että kaikki kuskit on tällä mielellä liikkeellä. Livetuloksia löytyy osoitteesta www.novemberkasan.fi ja sieltä kohta "liveresultat". Illalla sitten rymäytetään kaikki aggrikaatit käyntiin ja valaistaan koko Vimmerby!

Terkuin Ansku :)

Korkeintaan vähän silitin.... :D

 

 

 

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kesä pakettiin ja käsi myös...

Tervehdys kesälaitumilta! Näköjään saan aikaseks kirjailla vaan loman alkaessa ja kohta taas sen päättyessä. Paljon on pariajonkin jälkeen kerennyt tapahtua. Juhannusta on juhlittu koko rahan edestä oikeen kakspäiväsenä. Enduron EM-kisoja käytiin vilkasemassa Italiassa pari päivää ja jäihän siinä vähän aikaa lomaillakin. Se reissu sattui sopivaan saumaan kun Suomessa oli vielä lähes pakkasta. Päästiinpähän lämmittelemään :) Extreme-testi siellä oli tosi hieno; sellasta luonnotilaista puronpohjaa eikä oikeestaan rakennettuja esteitä ollenkaan. Ei näyttäny silti helpolta, eikä taitais muuten onnistua Suomessa, eiköhän joku ympäristö- tai muu luonnonsuojelukuvio estäis moiset yritykset. Rossipätkä oli vuorenrinteessä kaltevalla niityllä, näytti ihan älyttömän siistiltä! Enskapätkä oli vähän niin kuin "over the hills and far away". Mettässä kumminkin ylös alas.

Vantaan SM:ssä ja Kouvolan endurosprintissä olin huoltopuuhissa, eikä menny huonosti nekään (siis huoltopuuhat eikä kuskien tuloksetkaan). Alavudella käväsin crossikisoissa ajamassa pari viikkoa sitten. Meininki oli kesäinen, hiki valu, pöly takertui nahkaan, paarmat ahdisteli ja ukkoskuurokin yllätti. Ensimmäisen erän suoriuduin mielestäni kohtuullisesti maaliin ollessani kuudes. Ja toinen erä sitten voidaankin unohtaa (saatoin ehkä vähän unohtaa syödä ja juoda ja olo oli sen mukainen eli hyydyinki sitte ja lopputulos oli sellanen englantilainen hytkyvä vanukas alias pudding. Muutoin naisten tulokset olikin sitten tuttua tavaraa: Sanna, Hanna, Ria ja näin kummassakin erässä.

Joutsan CC-kisoissa kävin starttaamassa ja heittämässä voltin. Ei siis paljoa kerrottavaa itse kisasta, kuuma oli ja pöly oli karsea. Lähtö onnistui tosi nappiin, pääsin kolmantena koko porukasta metsään. Ja sen jälkeen pääsinkin lähinnä metsään... En kerenny ajaa kymmentä minuuttia, kun tielle tuli sopiva irtokivi, jonka seurauksena lensin komean voltin tangon yli. Kyynärpää/leuka edellä tantereeseen ja siitä sitten ensiavun kyydillä back to the varikko. Lopputuloksena murtunut kyynärpää, herttainen pinkki kipsi 4 viikkoa ja kuuden viikon ajokielto.... Leukaan ei tullu ku soma mustelma. Ajopaitakin on nyt sitte semmonen kylpytakkimalli, kun ei se tullut saksimatta pois päältä.
No, loppu hyvin kaikki hyvin, eipähän murtunu leuka (mitenkähän se ois kipsattu... Varmaan suu tukkoon, niin olishan ollut lähipiiri tyytyväinen, kun olisin ollut kerranki hiljaa).

Tässä sitä nyt sitten vietetään loppulomaa vähän soveltaen. Helle on päätä pehmentävä ja ens viikoks on vielä luvattu jotain superhellettä... En ees uskalla ajatella mitä se tarkottaa, kun nyt sen uimisen ja muut viilentävät asiat voi unohtaa. Suihkussa käyminenkin on erittäin mielenkiintoinen operaatio kera jätesäkin. Jännityksellä jään odottamaan, miltä näytän kuukauden päästä. En mahdu ovista, kun ajaminen ja muu kuntoilu tuottaa ongelmia. Kipsin alla kasvaa ehkä matofarmi ja päähän on kasvanu sarvet. Mutta hei ajatellaan positiivisesti; ehkä opin vasenkätiseksi, innostun kuntopyöräilystä ja helle on hyvä, koska kipsin päälle ei mahdu mitään pitkähihaista.

Nauttikaa muut helteistä! Hyvää ja bensan katkuista kesän jatkoa !

Hyvää Juhannusta!

Ai niin! Meinas unohtua yks Viron harkkareissu ihan kokonaan...

Alavus

Muuten hyvä, mutta tausta mättää... ;)

Kesäharkkoja a´la Zaska

Joutsan startti

Ja lopputulos :)



lauantai 14. kesäkuuta 2014

Espoon pariajo ja kuukauden muistelot

Heipsan taas pitkästä aikaa! Nyt on blogisti ollut vähän hukkateillä, muissa puuhissa ja kiireinen. Ensinnäkin reenattu on. Oon ajanu rossia ja enduroa, hietikkoa ja varsinkin kivikkoa... Tässä pikakelauksella kuukauden suuret tapahtumat:

Virossa käytiin Paikusen paripäiväisissä endurokisoissa pyörähtämässä. Siellä olin ihan vain huoltonaisena, ehkä sitten ensi vuonna ite kilpailemaan. Kisa ei ollut nyt ollenkaan niin rankka kun on männävuosina ollut, mutta viihdettä kumminkin. Suomipojat pärjäs ihan kiitettävästi ja meidän Suomi-leirissä oli ainakin hyvä tunnelma.

Orimattilan enskakisoissakin käytiin. Lähinnä pääsi kerrankin katselupuuhiin ja välillä kyllä käväsemään huollossakin. Koko päivä rullattiin skootterilla pätkillä (aika nolo vehje sellanen...?). Päällimmäisenä kisasta jäi mieleen pienehköt ajanotto-ongelmat ja vielä illalla suihkussa käydessä hämmästytti ihoon tiukasti palanut Yamaha-topin kuva ja tarkat shortsinrajat...

Heinolan MM-kisatkin oli ja meni. Tiiviisti ja innokkaasti oltiin seuraamassa koko viikonloppu. Mielenkiintoinen reitti ja tuli siinä huomattua että saatanpa vielä harjotella jokusen vuoden ennen kun lähden ite rämpimään.

Ja päivän pääasiaan: Tänään ajettiin parikilpailu Espoossa. Rohkeasti tuli ilmoittauduttua kilpaluokkaan, kun sain huijattua Nikanderin Rikun seuralaisekseni. Idea saattoi kyllä syntyä pienehköissä juhlatunnelmissa ja puolenyön jälkeen, mutta mikä tärkeintä, Riku saatiin taas viivalle! Ja ekaa kertaa myös mukaan CC-kisoihin. Mrs Nikander eli Nyqvist taisi olla ihan tyytyväinen, että saatiin ukko taas liikkeelle kurapyörien merkeissä. Reitti oli vähän haastava ja liukas ja sitä kierrettiin kolme tuntia. Matkan varrelle mahtui erinäköisiä kommelluksia ja somia kellahduksia, mutta hauskaa oli, ainakin mulla ;) Saattaapi olla, että Riku joutui pari kertaa vähän työntämään ja vetämään (ja ne jotka ajattelivat nyt asian jotenkin muuten kuin se oli tarkoitettu, työntävät nyt ajatuksensa sinne minne päivä ei paista) Saldona: Kaks juomareppua meni rikki, unohdettiin myös tankata huollossa, iso mustelma sääressä (kiva pukea huomenna mekko...) kyynärpää auki ja karsea päänsärky, mutta kannatti silti! Mun tavoite täyttyi! Ei oltu viimesiä ja todellakin ajettiin enemmän kun yks kierros. Ja vielä sain palkinnonkin siitä, että ajoin ainoana naisena kilpaluokassa kisan maaliin. Jes! Ja thanks Riku, ens kerralla varmaan mietit että mihin tulee lupauduttua! ;D Meidän joukkue oli siis 21. Jaska ja Jarkkolan Tommi olivat kaheksansia, saldona kyllä mahdollisesti murtunut varvas... Ja tätä lähes samaa leiriä, Latostenmaan Teemu ja Laaksosen Marko olivat hienosti kakkosia. Myös Hugo ja Kosti, hienosti ajoitte!

Päivän aikana seurattiin myös tiivisti tuloksia Ruotsin MM-osakilpailusta. Ekan päivän jälkeen kaikki kuuleman mukaan hyvin ja huomenna uuteen päivään!

Ansku

Eero Remes
 
Eemil Helander

Antoine Meo

Nuoret ja kauniit

Näin voi käydä mestarillekin, jos joutuu ajamaan liian hiljaa ;)

Kolme tuntia takana ja silmä mustana, mutta onneks vaan kurasta
 
Ny se pari sitte otti hatkat...

maanantai 12. toukokuuta 2014

Rossikisat Lappeenrannassa

Terveeks! Viikonloppuna ajeltiin naisvoimin motocrossia Lappeenrannassa. Olihan siellä toki muitaki luokkia, mutta naiset ensin vaikka heikoille jäille, eiks se niin menny? Perjantai-iltana käytiin kattomassa Hannojen ja Maritan kanssa "pätkä" läpi, niin kuin enskapenasti asian ilmaisin. Niin oli nätti ja silee hietikko, että jo houkutteli ajamaan. Yöksi mentiin Lappeenrannan keskustaan hotelliin (porukat hifisteli eikä suostunu nukkumaan autossa). Ei meistä siis vissiin kunnon rossareita taida tulla vieläkään. Koiratkin kun unohtu kotiin ja tosi monilla tuntu olevan puudelit mukana. Hotellin löytäminen tuotti pieniä vaikeuksia kun tuntu että koko Lappeenrannan keskusta on remontissa. Erikoisvaikeuksia tuotti toi jätti-sprintterin parkkeeraaminen, kun ei mahduttu parkkihalliin. Siinä sitten vähän aikaa ajeltiin p-rallia korttelia ympäri ja jonkun pankin eteen se rotisko loppujen lopuks tuikattiin. "Hyvät" yöunet ja aamulla aikasin pelipaikalle. Jouduin yöks lisävuoteeseen porukoitten kanssa ja onneks KUKAAN ei kuorsannu.... Taas muistin, että miks en nuku niitten kanssa enää samassa huoneessa. Ensi kerralla viisaampana!

Aamulla sitten ohjaajakokoukseen, harjotuksiin ja aika-ajoihin ja kaikkeen sellaseen hianoon mitä rossikisoissa on. Ton kaiken jälkeen sitten odottamaan, mikä olikin se pitkäveteisin osuus päivässä. No onneks siellä oli muiden etevien kuskien ajoa ihmeteltäväks. Eka erä: Ihan hyvä lähtö tuli (enkä ees narahtanu puomiin kiinni) mutta ekassa mutkassa kokolailla sanan mukasesti törmäsin kasaan, johon kolme kuljettajaa nenän edestä kellahti. "Pakkivaihde" päälle ja melkein viimesenä reitille. Ja siinähän se erä ajeltiin. En ollut viimenen, mutta en kyllä kolistellut kärkisijojakaan. Nyqvistin Marita vei sen erän ja Kärkkäisen Sanna toinen. Jotenkin siinä suuresti ärsyyntyneenä pienien kiroilujen kera odottamaan toista erää. Odotusaikaa jäi sen verran, että siinä toisten lähtöjä katsellessa kerkes vähän pulssi ja hermo tasaantumaan. Ja siis riisuu, pukee, riisuu, pukee ja nyt siis pukee. Toiseen erään ihan ok lähtö taas, mut en uskaltanu oikeen tunkea sinne ekaan kurviin tarpeeks röyhkeesti. Ja tää erä menikin sitten odotellessa, etteikö jo vois tulla se kahen kierroksen taulu. Sitkeesti ajoin loppuun asti, mut käsiin sattu ihan s**tanasti. Meni vaan niin tukkoon, et meni kaikki muukin jo sekasin. Itku kurkussa tultiin kumminkin ruutulipulle asti. Tämän erän vei Sanna, kakkosena Marita ja kolmosena Mertsalmen Hanna. Kokonaistuloksissa toinen erä vaikutti enemmän ja totaalin vei siis Sanna, Maritan ollessa toinen ja Hannan kolmas. Mä olin kymmenes ja palkinnonkin olisin kuulema saanut, mutta oltiin jo keretty lähteä iloiseen illanviettoon :D Ei siis ihan huonosti, olihan meitä neitoja 16 viivalla, mutta en kyllä ollut tyytyväinen. Nyt ei kun harjottelemaan ja keksimään jotain helpotusta ja kuntokuuria käpälille! Ja erityisesti on pakko mainita, että on se kisa mikä tahansa Virossa tai Suomessa, niin aina kun luulen päässeeni karkuun, niin sitte se Nummelan Anu tulee ohi! :D Noo kyllä se kivaa oli kuitenki. Ja hei tulihan taas motivaatiota harjotella lisää!

Seuraava koitos taitaa tapahtua huoltomiehenä/naisena ja taas varmaan naapurimaan kamaralla. Ehkä keksin sieltä jotain hauskoja huomioita suomikuskien edesottamuksista. Aurinkoista kevätmieltä kaikille! (Ps. Huomiseks on luvattu kyllä rankkasadetta mut eiköhän tää tästä)

Antsku

 

Group photo! Tai ainaki osa groupista.

 

 

Eka erä, kaaaatuuuuu.....

Hanna Mertsalmi

Määää :)

Keuliiiiii

 

Jutta Lukkari

 
Kovaa kisaa by Sanna & Marita

Marita Nyqvist

Jenni Siekkinen

Julia Mattila

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Tunnelmia Parolasta

Mooi! Vähän on blogisti myöhässä, kuten tapoihin taitaa muutenkin kuulua... Jokohan lienee kevätväsymystä ilmassa. Ja nythän ne vasta ne kisat alkaa! Viikonloppu tuli vietettyä Parolannummella. Lauantaina aamulla ajettiin naisten ja nuorten lähtö. Viivalla oli peräti parikymmentä leidiä, mikä taisi olla ennätys.

Ilmassahan oli tietenkin suurta urheilujuhlan tuntua, toisilla... Mullakin kyllä siihen asti, kunnes pyörä piti potkasta käyntiin lähtökarsinassa. Aina varma Yamaha teki mulle oharit! Eipä sitten lähtenytkään käyntiin... TULPPA MENI! Siinä sitten pikanen tulpanvaihto, kiitos isukille ja Jäntin Ollille kenen "käsilaukusta" se tulppa löytyi! Meinas vähän pumppu hakata ja vielä lähtöviivallakin kädet tärisi ihan vaan siitä ihmetyksestä, että kerkesinpä kumminkin. Kisa meni ihan ok, vähän meinas vaan käpälät puutua. Etukäteen olin miettiny, että olis hienoo ajaa kympin sakkiin, kun oli niin paljon naisia. Sit kun olin yheksäs niin en ollu kuitenkaa tyytyväinen! Lauantaina sit vielä ohjelmassa loppujenkin lähtöjen katteleminen ja huollossa oleminen. Iskäkin kävi kokeilemassa ajamista pari kierrosta, mutta niin se loppu laulu kotaristakin. Päivän sana tais olla tulppa, koska se siitä kotaristakin tais mennä? Tosin alkuperästä vikaa ei oo vieläkään selvinnyt, sellasia ne kotarit on ;)



 
                                                              Freesinä kisan jälkeen


                                                                   B-luokan lähtö


                                                     A-luokan + veteraanien lähtö


Sunnuntaina uudestaan harrastelija-lähtöön. Tuli aika hyvä lähtö, mut joku rontti kilkkas kylkeen... Pienin rodeomaisin show-elkein eteenpäin, mutta pystyssä pysyttiin. Jäi kokolailla hyvä fiilis, jaksoin ajaa kaks tuntia kunnialla maaliin enkä ollut edes viimenen (81/124). Mitä tästä opimme: vähän kuntoa kasvattamaan, ettei mee ihan velttona paria vikaa kierrosta :) Ja mitäs muuta opin... Juomarepusta juominen on vaikeeta, koska meinaan tukehtua samaan aikaan kun happea ei saa. Joku viisaampi sanoi, että "nenä"... Mutku siel on hiekkaa!! Ekan kerran ajoin repäreittenkin kanssa, enkä osannu sitäkään ottaa pois. Hyvin meni siis! Blondi oppii hitaasti mutta varmasti.

 

Maanantaina oli ansaittu lepopäivä ja tiistaina käväsin kurvailemassa pari erää Tuusulan Moottorikerhon sarjacrosseissa. On se hauskaa toi ajaminen! Lauantaina sitten Lappeenrantaan motorossikisoihin räpeltämään. Siellä sitä suosikkimateriaalia riittää, pehmeetä hiekkaa... Noo sinne sekaan vaan!





                     Pientä tuuletusta.. Meinasin kerran nostaa erän aikana housuja kun olivat pudota!