sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Ranskan tapahtumia

Moikka! Nyt on Ranskan skabat käsitelty! Lauantai oli näistä kahdesta se minulle parempi päivä, pääsin maaliin. Lauantai oli haastavampi siirtymien ja aikataulun osalta. Reitillä oli useita hankalia mäkiä ja puronpohjia, jotka oli perhanan liukkaita. Toisen kierroksen puolivälin paikkeilla sohelsin ja munailin, joten sainkin siinä ihan rutkasti aikaa kulumaan. Kaikki pätkät tuli ajettua ja maaliin kuitenkin! Lauantain osalta varmastikin kaikkien kuskien suoritukset on jo medioissa käsitelty, joten eipä niistä sen enempää. Tuloksia lauantailta ja sunnuntailta löytyy ainakin osoitteesta: www.motoclubbrioude.fr

Sunnuntaina starttasin kisaan odottavin mielin aikomuksena parantaa lauantain suoritusta. Yöllä oli sopivasti vesisadekin kastellut reitin. Noh, sitten mokasinkin itse heti ekalla siirtymällä... Eikä itseasiassa edes johtunut sateesta. Puronpohjalle tiputtautuessa painoin varmaankin liikaa etujarrua ja takarengas lähti ilmaan. Sen seurauksena huolella stongan yli mahaplätsi puron pohjalle ja pyörä selkään. Sen verran jysähti kovaa etten oikeen meinannu päästä maasta ylös saatikka pyörää kaivaa kiven välistä. Lopulta kuitenkin kaivoin itseni ulos pyörän alta ja konttasin vähän matkaa rinnettä ylöspäin :D Etsin repusta Jaakon takuuvarman Nokialaisen ja kyselin huollosta vähän helppiä ja kerroin koordinaatit missä kökötän. Selkään sattui aikalailla per***eesti, mutta tää on sitä motorsporttia. Homma jäi siihen. Suurimmat vauriot on vesimelonin kokoinen mustelma, kävelytyyli kun mummolla lumessa ja isoimpana suuri vtutus, kun oli ilmeisesti reittiä helpotettu aikas paljon ja aikataulua löystetty. Ja tämä mitenkään väheksymättä muitten suorituksia :) Hienoja suomalaissuorituksia tänään tulikin! Ne hienot suoritukset löytyvät sieltä samaisesta tuloslinkistä, mm. veteraaneissa Mika Paavola toinen.

Kiitokset vielä huolloille, reppareille, kanssakilpailijoille ja Häkkälöille!

Seuraavaksi kohti Suomea ja takasin koulunpenkille!

-Ansku



Ykköspäivän startti

Kakkospäivä, joka sananmukaisesti mulle sellainen olikin

Mika Paavola extremetestillä

Janne Mukkala samaisella pätkällä

Marita hakemassa pyörää varikosta


Naapurit iltalenkillä

Pikkanen kappeli majapaikan lähistöllä. Piti käydä vähän meditoimassa kisan jälkeen.


perjantai 25. maaliskuuta 2016

Huomenna EM-enskaa Ranskassa!

Helloups! Nyt on ilmottauduttu, katsastettu, Jaska on ajanut pre-kierroksen eli siis reittikin tsekattu. Jonkun verran löytyy taas haasteita, ainakin aikataulullisesti, mutta eipä siinä siis mitään uutta ainakaan minulle :D On varmasti myös tarkasti ajettavia mäkiä ja paikkoja niin erikoiskokeilla kuin siirtymilläkin, mutta koitetaan selvitä niistä parhaan taidon mukaan. Jaakko myös testasi hard-reittiä extremetestillä ´´yleisön pyynnöstä´´ ja heittikin ihan hienot lipat! Kasarimantsa meiningillä tähtäsi jyrkänteelle takapuoli satulassa, kaikki voi arvata lopputuloksen... Ensin alas pyörä ja kuski kerien perässä. Sellainen kiva kiva kotimainen 100-kiloinen lumipallo! :D Joten Jaakoppi testasi myös sen jälkeen soft-reittiä.

Nyt unta kaaliin ja tahtoa huomiselle!!

Ansku <3
Mika ja tytöt!

Katsastus



Virnstyskollaasi :D




Pre-rider kierros

Pieniä faneja tulvi lauma varikolle :D

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Ranskan alustavia tunnelmia!

Salut! Ensi viikonloppuna ajetaan EM-sarjan toinen osakilpailu täällä Ranskan Brioudessa! Seutu ja maisemat ovat kaunista katseltavaa, keskiaikaisia linnoja joka kulmalla ja ympärillä hevosia, lehmiä, lampaita, aaseja (muitakin kuin me), kissoja, koiria, kukkoja, kanoja, vuohia... Kunnon landemeininkiä! Tällä kertaa majapaikan naapurissa kymmenkunta hevosta ja samassa pihapiirissä ystävällinen omistajaperhe. 

Italian kahinoiden jälkeen suunnattiin kohti Ranskaa. Matkalla piipahdettiin San Remossa, Monacossa ja muutamassa muussa Välimeren rantakohteessa. Väliviikko kului mukavasti hiekkarannalla "lenkkeillen" ja ajamassa käyden. Tosi kivoja ratoja ja ajopaikkoja löytyi, sääkin suosi melkeinpä koko ajan ja oli kesäisen lämmintä. Viikon päätteeksi saateltiin Emppu lentokentälle käymään Suomessa lopettelemassa armeija. Matka olikin Empulle hieman opettavaisempi, mitä oli alunperin tarkoitus! Ensimmäisen lennon ollessa reilusti myöhässä, toiseen ei enää ehtinyt, joten edessä oli ylimääräinen yöpyminen Amsterdamissa ja hotellin selvittely keskellä yötä! Onneksi KLM:n piikkiin... Eksoottista suomipojalle. Ja jännitystä muutenkin kentällä, sotilaat partioivat sormi liipaisimella kenttää ympäri ja loppujen lopuksi koko kentän sisääntulo suljettiin. Ja tämä Montpellierin kentällä vain vuorokausi ennen Brysselin iskua. Mistä tulikin mieleen, että tässä hienoisen jännityksen tuntein odotan ensi maanantain kotimatkalentoa Brysselistä Suomeen! 

Takaisin Ranskaan. Pätkät on nyt kävelty läpi ja ihan mukavalta näyttää! Crossitesti on isoksi osaksi pellolla, höystettynä neljällä hyppyrillä ja napakalla ylämäki-alamäki koukerolla metsässä. Metsämaisema näytti lähes kotoisalta havuineen, käpyineen, juurineen ja sammalineen. Extremetesti oli aikas siistillä ylängöllä kaltevassa rinteessä vanhassa lammashaassa. Esteet on luonnollisia kivi- ja kallioportaita. Muutama hieno hyppyrikin olis jos vaan niitä uskaltais hypätä! Se pätkä tuntuu olevan ehkä eniten sykkeitä nostattavaa, kun puuhaa riittää koko ajan. Endurotesti oli eurooppalaiseen tyyliin alamäki ja ylämäki näin nopeasti kerrottuna. Sykekellon unohdin käynnistää lähdössä, mutta pituutta taisi olla joku kuutisen kilometria (?). Todella nopea pätkä oli kyllä, käytännössä koko ajan mennään kärrypolun pohjia, lukuunottamatta muutamia hidasteita. Siirtymiltä arvatenkin löytyy muutama mäkiansa ja aikataulusta ei ole vielä tietoa. Kyllä varmaan saa taas hiki päässä pusertaa, että kerkeän reittiä läpi, mutta mielenkiintoiselta näyttää!

Tässä vielä viikon varrelta Karikuusen perheen tapahtumat eli loppukevennys... Ensimmäisenä aamuna kun oltiin lähdössä majapaikasta, äiti heitti avaimet Mersun etupenkille kuten myös muut tavaransa ja sulki oven. Hetkeä myöhemmin Jaska tuli autolle ja kas, ovet olivat lukossa. Mersu oli siis turvallisesti lukinnut itse itsensä ja me kökötetään ulkopuolella. Vara-avaimet Jaakoppi oli kadottanut jo Suomessa, joten ei niistäkään apua (tässä tiimellyksessä avaimet löytyivät kuullun mukaan Jaakon prätkätakin sisävuoren välistä...). Jaska konsultoi ohjeita Suomesta, ja murtautui yhteistyössä ranskalaisen isäntämme kanssa ranskalaisen isännän työkaluilla ja kuumailmapuhaltimella Mersun sivuikkunasta sisään. (Huom! Jaakko puhui suomea ja isäntä vain ranskaa). Kaikki onnistui hyvin, murtojälkiä ei jäänyt... Pitäkää siis Sprinttereitänne silmällä, Jaska on irti!

Samassa sekoilussa meikäläisen pätkienkävelykengät jätettiin odottamaan karjapuskurin päälle ja siellähän ne säilyivätkin yllättävän pitkään, löydettiin ne kaupan pihalla 20 km majapaikalta :D Ihmeteltiin kun ihmiset oli niin ilosia, tais olla hauskaa meidän kustannuksella, kun ajeltiin Briouden keskustaa ympäri kengät puskurilla. Ei muuten enää haise hiki, tulipahan hyvin tuuletettua! 

Lohdutuspalkintona päätettiin hakea Mäkkäriltä kahvit ja jätskit. Rintteri ei oikeen mahtunut parkkiin ja minä ja Jaska yhteistuumin päätettiin oikaista yksisuuntaisen kautta äitin vastusteluista huolimatta isompaan parkkiin. Molemmat sanoi yhteen ääneen, että eihän täällä ketään ole! Paitsi poliisi, joka olikin vastassa siellä toisessa päässä :) No sain kuitenkin sen jäätelön oikeen kermavaahdolla ja innoissani autoon hypätessäni tuulenpuuska heilautti hiukset kohti jäätelöä ja lopputulos olikin sitten kermavaahdot tukassa. 

Huomenna avajaiset, perjantaina Jaskan pre-rider kierros, ilmoittautuminen ja katsastus, ja lauantaina sitten kisaamaan. Kirjoittelen vielä pienen päivityksen ja lisään kuvia kyseisistä tapahtumista ennen kisaa!

-Ansku <3

Italiasta Ranskaan

Harkkaamassa

Crossin vieressä aasipoju, jätkä nauraa meille!

Söötti kaveri matkan varrelta


Crossitesti

Extreme

Kaksi vaihtoehtoa, hard tai soft

Extremen maisemia

Luonnonesteitä

Iltapäiväruuhka siirtymällä, vai pääsiäispöytä katettuna?

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Italian EM ajettu!

Heippa! Nyt on kaks päivää enduroa ajettu Italiassa! Eilinen päivä oli aikataulun puolesta todella haasteellinen. Harmillisesti vastoin kaikkia toiveitani myöhät täyttyi jo toisen kierroksen jälkeen, tosin mielenkiinnolla katsoin eilen tuloksia, kun osalla oli 58 minuuttiakin AT:ta ja silti tulos. Olisko sitten vaan pitänyt lähteä sille viimeisellekin kierrokselle vaikka säännöissä myöhäraja on 30 min. Naisista eilen Marita ajoi hienon päivän ollen neljäs ja Jennikin oli minua nopeampi, tosin hänkin joutui jättämään myös leikin kesken samaan aikaan kuin minä AT-minuuttien kertyessä.

Intoa ja virtaa jäi kuitenkin seuraavaan päivään, joten eikun uudelleen katsastamaan ja tänään mukaan kisaan! Aamulla startissa vähän jäseniä kolotti ja oli unihiekkaa silmissä, mutta hyvällä fiiliksellä uuteen päivään. Reitti ajettiin toisinpäin ja mielestäni se oli mukavampi tähän suuntaan. Crossitesti meni vähän aamukankeasti, mutta paljon paremmin kuin edellisenä päivänä. Tiukalta siirtymältä hieman AT:ta, joka tuntui niin pirun pitkältä koko siirtymä... Ensimmäiseltä endurotestiltä ei otettu tänään aikaa, kun reitti oli toisinpäin. Ja sitten extremetestillä tulikin pieni ongelma. Bensa loppui kesken pätkän. Siellä sitten vähän työntelin mäkiä ja liruttelin alamäkia. Onneks kuitenkin vasta pätkän loppupäässä! Sen jälkeen voi lukijat arvata, että ei ollu enää naru kireellä vaan ihan pelkästään pinna kireellä. Tämä siis johtui siitä, että välihuolto oli unohtanut tankata. Onneksi oli Daddy pätkän maalissa vastassa ja saatiin höngittyä sen verran eloa Yamaha-parkaan, ettei sammunut kuin pari kertaa matkalla huoltoon, minne oli vain muutaman kilsan matka. Että ei varmaan mennyt Yamahan pelastaminen kaikkien sääntöjen mukaan ja oli lähellä hylkykin tulla, mutta luojan kiitos homma saatiin pelastettua. Ajatushan siinä karkas ihan täysin ja seuraava kierros meni miten meni, mutta onnellinen olen siitä, että kaikesta huolimatta pääsin maaliin ja sain tuloksen, mikä mun tavoite olikin. Mutta eräs erittäin hyvä viisas ystäväni sanoi, että tämä on juuri se hetki, kun se p*ska vaan osuu siihen tuulettimeen ja lentää suoraan naamaan. Mutta kaikesta huolimatta voisi tässä kohtaa ajatella, että on positiivista, ettei se ollut Maritan Yamaha joka jäi ilman bensaa. Marita ajoi nimittäin tänään hienosti toiseksi ollen viikonlopun kokonaiskilvassa kolmas. Myös Jenni ajoi tänään tosi hienosti parantaen eilistä suoritustaan huimasti.

Mutta loppulauseena tästä kisasta kuitenkin, että halusin tuloksen ja sen sain! Joten olen siis tästäkin onnellinen. Veteraanit suoriutuivat myös hienosti viikonloppuna, tuloksia voi katsoa http://european-enduro.com/recent-results-2016.html . Erikoisuutena veteraaneilla tämä piikkilankaan kiinni jääminen, sen jäljiltä yksi käsi paketissa, ainakin yksi hiha rikki ja reilut AT:t kun piti irrotella pihdeillä piikkilangasta plus lisäksi yhdet takahäkin pultit poikki (ei tainnut kyllä johtua piikkilangasta :)). Mukkalakin taisi tehdä eilen pienen junnumokan aikojen kanssa, mutta tänään oli hyvä päivä! Vielä suomalaisista Mika Barnes ajoi eilen kolmanneksi ja tänään neljänneksi E2/E3 Junioreissa. Hyvin vedetty! Ja samasta porukasta melkein suomalaiseksi adoptoitu Rannar Uusna oli viikonlopun kokonaiskilpailussa kolmas luokassaan E3 Senior.

Nyt tästä kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan Ranskan osakilpailua ja välillä vähän reenaamaan!

-Ansku


Lähdössä lauantaihin

Leponiemi huollossa

Aamupalaveri

Hurjan näkönen käsi...




Kuis sul meni?


Marita kolmas!

Ja vironvahvistus kolmas


torstai 10. maaliskuuta 2016

Vain hetki ennen EM-enduron starttia

Bongiorno! Täällä ollaan Italiassa Donoraticossa, melkein meren rannalla, joten tilanne on kohtuullisen hyvä. Keli sen sijaan voisi olla hieman kesäisempi, vettä on satanut esteristi, mutta onneks nyt alkaa vähän hellittämään. Tänään näyttäytyi jo vähän aurinkokin! Kotiin unohtuneita kumisappaitakin ehdittiin vähän ikävöidä, kun eilen liukasteltiin pätkiä läpi. 

Vielä vähän matkalta... Perille päästiin vain yksillä sakoilla (listahinta 160e, käteisellä 50e). Itävallan vessa ja keli olivat mielenkiintoisimmat. Lunta tuli taivaan täydeltä koko yön. Mutta vitsi mikä vessa! Hieno oli ME-Racingin soiva turvevessa, mutta täällä oli kunnon kasaridisco. Laulettiin äitin kanssa viereisissä kopeissa illan viimeiset hitaat a´la Stevie Wonder oikeen kahdessa äänessä. Hello... Is it me your looking for... 

Majapaikalle pääsy vaati hieman ponnistelua ja navigointia. Tutustuttiin paikallisiin viinitarhoihin ja suditeltiin niissä. Lopulta perille päästyämme löydettiin mukava huoneisto, jossa saa todellakin olla omassa rauhassa. Paitsi... Naapurit on oikein herttaisia, ensin mietittiin että mitä se pienten jalkojen tömistely on, kunnes päivä valkeni ja nähtiin mitä aidan takana on. Villisikayhteisö. Niitä taitaa olla koko suku ja ovat kovin uteliaita. 

Ja takaisin asiaan eli metsään! Erikoiskokeita on siis kolme: crossitesti, exteremetesti ja endurotesti. Crossitesti on kokonaan sänkipeltoa ja säännöllisin väliajoin sarkaojanylityksiä silloilla ja ilman. Pätkä on leveämpi kuin Suomen rossiradat! Tilaa on ainakin ja pisin suora oli monen sadan metrin luokkaa. Pituuttakin oli peräti yli 6 kilsaa, sikäli mikäli hieno sykekelloni ei valehtele. Samainen kello käski minun palautua reilun vuorokauden pätkien kävelyiden jälkeen, joten en tiedä ehdinkö kisaan :D Extremepätkä on vain parin kilsan mittainen, ikäänkuin luonnonextreme. Varsinaisia esteitä siellä ei ole, vähän mäenkinkamia ylös ja alas ja jotakin puronpohjaa jonkun matkaa. Kyllähän siellä tietysti mahdollisuus on liukastella hyvinkin. Endurotesti kulkee vuorenrinteellä, tai joku kukkula se ainakin on. Siellä sama homma, jatkuvasti mäki ylös taikka alas. Ja sitten viel yksi piiiiitkä jyrkähkö mäki ylös, joka ainakin allekirjoittaneelle näytti haastavahkolta. Eilen kävellessä oli ainaskin tosi mutaista, toivottavasti kerkeisi maanpinta vähän kuivumaan ettei tarvii ihan rypeä. 

Uutuutena ehdottomasti se, että koko reitti ajetaan sunnuntaina vastakkaiseen suuntaan, paitsi crossitesti. Tämä aiheutti blondille pientä pähkinää purtavaksi kävellessä ja pitäisi vielä muistaa kumman värisiä merkkejä seuraa! Jaska, joka ajaa huomenna pre-rider kierroksen jännittää, että pääseekö ajamaan reitin oikeen kahteen kertaan jos molempiin suuntiin ajetaan. Järjestävän tahon puolelta ollaan kuultu, että aikataulu olisi tiukka, mutta reitillä ei ole varsinaisesti mitään vaarallista (mitä se sitten tarkoittaakaan...). 

Huomenna olisi luvassa ilmoittautumiset ja katsastukset. Ja tietysti se pre-rider-kierros ja avajaiset. Yllättävän rauhallisin mielin odotan viikonloppua ja starttia. Tavoitteena tällä kertaa on oikeasti saada tulos eli päästä aikataulun puitteissa päivät läpi ja maaliin. Elikkäs se, että nimen kohdalla ei lue DNF. Toivotaan, että pyörä toimii ja kuski kanssa! 

Näihin tunnelmiin,

Ansku



Kisakiree!

                                                                      Extremetesti

Extremen maali/lähtö



Enduron lähtö keskellä mäkeä

Crossipätkän siimasokkelot

Yks pieni pomppu crossitestillä!

Empunkin piti päästä ajamaan, mutta paranteleekin nyt rannetta tämän ja Ranskan kisan ajan...

Ne naapurit :)


sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Matkalla kohti Italian EM-enduroa!

Tere! Nyt istun täällä Tallinkil matkalla kohti Italian EM-kisoja. Syön taas näitä samoja sinappilihapullia, jotka vieläkään kohteliaasti sanottuna eivät ole aivan minun makuuni. Ohjelmantäyteisen päivän, pakkaamisen ja pyörän laittamisen jäljiltä alkaa jo silmä lupsahtamaan ja puhe sammaltaa, vaikka join vasta mehun...
Eilen ajettiin ME-Racingin sprintti Pornaisissa Miettisellä. Ajoin kisan perinteisellä tyylillä, ekalla kierroksella pari kertaa turvalleen ja muillakin muutama ulosajo :) Kuitenkin sillä irtosi naisten luokan voitto! C-luokassa ja aamupäivän yleiskilpailussa olin puolenvälin paikkeilla, joten ihan ok :) oli kiva kisa ja paljon tuttuja reitin varrella ja varikolla. Tästä jäi hyvä fiilis jatkaa kohti uusia koitoksia!
Nyt siis matkalla kohti Italian Donoraticoa, jossa ajetaan tämän vuoden ensimmäinen EM-osakilpailu. Mielenkiinnolla odotan, minkälainen reitti ja kisapaikka perillä odottaa. Toivottavasti ei ainakaan ole lunta... Tällä kertaa kisassa onkin suomalaiset naiset ja veteraanit hyvin edustettuina.
Satamassa sitten kaivan kissan raateleman jumppapatjan esiin ja viritän sen Sprintterin välitilaan ja katselen kauniita unia!!
-Ansku

ME-Racing Sprint



Tässä Marjaana ehdotti, että otetaankos huikat kun tuli lasikin mukana! (pullossa kuitenkin vain putsarinpesunestettä)