Anskun Enskablogi: Vain hetki ennen EM-enduron starttia

Bongiorno! Täällä ollaan Italiassa Donoraticossa, melkein meren rannalla, joten tilanne on kohtuullisen hyvä. Keli sen sijaan voisi olla hieman kesäisempi, vettä on satanut esteristi, mutta onneks nyt alkaa vähän hellittämään. Tänään näyttäytyi jo vähän aurinkokin! Kotiin unohtuneita kumisappaitakin ehdittiin vähän ikävöidä, kun eilen liukasteltiin pätkiä läpi.

Vielä vähän matkalta... Perille päästiin vain yksillä sakoilla (listahinta 160e, käteisellä 50e). Itävallan vessa ja keli olivat mielenkiintoisimmat. Lunta tuli taivaan täydeltä koko yön. Mutta vitsi mikä vessa! Hieno oli ME-Racingin soiva turvevessa, mutta täällä oli kunnon kasaridisco. Laulettiin äitin kanssa viereisissä kopeissa illan viimeiset hitaat a´la Stevie Wonder oikeen kahdessa äänessä. Hello... Is it me your looking for...

Majapaikalle pääsy vaati hieman ponnistelua ja navigointia. Tutustuttiin paikallisiin viinitarhoihin ja suditeltiin niissä. Lopulta perille päästyämme löydettiin mukava huoneisto, jossa saa todellakin olla omassa rauhassa. Paitsi... Naapurit on oikein herttaisia, ensin mietittiin että mitä se pienten jalkojen tömistely on, kunnes päivä valkeni ja nähtiin mitä aidan takana on. Villisikayhteisö. Niitä taitaa olla koko suku ja ovat kovin uteliaita.

Ja takaisin asiaan eli metsään! Erikoiskokeita on siis kolme: crossitesti, exteremetesti ja endurotesti. Crossitesti on kokonaan sänkipeltoa ja säännöllisin väliajoin sarkaojanylityksiä silloilla ja ilman. Pätkä on leveämpi kuin Suomen rossiradat! Tilaa on ainakin ja pisin suora oli monen sadan metrin luokkaa. Pituuttakin oli peräti yli 6 kilsaa, sikäli mikäli hieno sykekelloni ei valehtele. Samainen kello käski minun palautua reilun vuorokauden pätkien kävelyiden jälkeen, joten en tiedä ehdinkö kisaan :D Extremepätkä on vain parin kilsan mittainen, ikäänkuin luonnonextreme. Varsinaisia esteitä siellä ei ole, vähän mäenkinkamia ylös ja alas ja jotakin puronpohjaa jonkun matkaa. Kyllähän siellä tietysti mahdollisuus on liukastella hyvinkin. Endurotesti kulkee vuorenrinteellä, tai joku kukkula se ainakin on. Siellä sama homma, jatkuvasti mäki ylös taikka alas. Ja sitten viel yksi piiiiitkä jyrkähkö mäki ylös, joka ainakin allekirjoittaneelle näytti haastavahkolta. Eilen kävellessä oli ainaskin tosi mutaista, toivottavasti kerkeisi maanpinta vähän kuivumaan ettei tarvii ihan rypeä.

Uutuutena ehdottomasti se, että koko reitti ajetaan sunnuntaina vastakkaiseen suuntaan, paitsi crossitesti. Tämä aiheutti blondille pientä pähkinää purtavaksi kävellessä ja pitäisi vielä muistaa kumman värisiä merkkejä seuraa! Jaska, joka ajaa huomenna pre-rider kierroksen jännittää, että pääseekö ajamaan reitin oikeen kahteen kertaan jos molempiin suuntiin ajetaan. Järjestävän tahon puolelta ollaan kuultu, että aikataulu olisi tiukka, mutta reitillä ei ole varsinaisesti mitään vaarallista (mitä se sitten tarkoittaakaan...).

Huomenna olisi luvassa ilmoittautumiset ja katsastukset. Ja tietysti se pre-rider-kierros ja avajaiset. Yllättävän rauhallisin mielin odotan viikonloppua ja starttia. Tavoitteena tällä kertaa on oikeasti saada tulos eli päästä aikataulun puitteissa päivät läpi ja maaliin. Elikkäs se, että nimen kohdalla ei lue DNF. Toivotaan, että pyörä toimii ja kuski kanssa!

Näihin tunnelmiin,

Ansku