Anskun Enskablogi: Päitsi 2017 MAALISSA!

Heipsan! Nyt on Päitsi 2017 maalissa ja vielä hyvällä sijoituksella! Näköjään taktiikkana "rennosti ja ilman paineita" toimi ihan hyvin. Ja toiveena mahdollisimman hyvä tuloskin toteutui. Tuloksena siis C1-luokan voitto!!! Ja vielä kahdeksan minuutin erolla toiseksi tulleeseen ja 22 minuutin erolla kolmanteen. C1 oli sentään kisan osallistujamäärältään suurin luokka, siihen starttasi kokonaista 32 kuskia. Eli eipä tässä voi olla kuin tyytyväinen. Kisasta jäi kaiken kaikkiaan hyvä fiilis, kaikki sujui aika ongelmitta ja suurempia murheita ei ollut. Kaaduin kisan aikana kaksi kertaa; heti kakkospätkän alussa heittäydyin puuhun ja tankokin meni vinoon, mutta onneksi ongelma korjaantui heti seuraavassa huollossa... Sitten luonnollisesti nolojen tilanteiden prinsessa pyllähti ojaan viimeisellä pätkällä Malmin lentokentällä.

Tottakai parantamisen varaakin jäi huomattavasti. Olin koko C:ssä 10., mikä isoon osallistujamäärään nähden oli ihan kohtuusuoritus, vaikka esim. nousupiste B-luokkaan jäi parin sijan päähän. Noh, ehkä se on vielä parempi kehittää vauhtia tuolla C-luokan puolella, B-luokassa saattaisi iskeä masennus tulosten puolesta :D

Lauantai-iltana huollossa Latostenmaan Joona kertoi, että nyt on tullut useammat pohjat ja aletaan ajaa luokkavoitosta. Nauroin vaan päälle ja sanoin, että nyt kyllä katoit väärin. Koko lauantai-illan ja sunnuntain pyrin ajamaan mahdollisimman varmasti ja virheettömästi, "ettei nyt vaan sattuis mitään". Sunnuntain pätkien ollessa aika hurjassa kunnossa yritin vain kiertää kaikki mahdolliset ja mahdottomat urat, ettei mitään menisi rikki. Olisi ollut kyllä tosi kurja keskeyttää siinä vaiheessa. Päätavoite kun oli kuitenkin päästä kisa kunnialla maaliin. Kaikki sympatiat niille, jotka joutuivat keskeyttämään, oli syy sitten mikä tahansa!

Vaikka mahdollisuuksia oli huomattavasti tarjolla, en jäänyt muutamaa kertaa lukuun ottamatta mihinkään mäkiin tai reikiin pahemmin kiinni. Lauantai-iltana Marjoniemessä hyppäsi yksi mäki huolella silmille ja kiinnihän siihen jäin. Ja tottakai, tuossa muutaman kilometrin päässä kotoa tutulla Latostenmaan pätkällä ajoin samaa hyväksi todettua linjaa kallionousuun kuin aina ennenkin. Se ei kannattanut, siinä sitten sudittelin liukkaalla kallioportaalla hetken itseäni eteenpäin. Rauhan pätkän mäessä tein ohittaessani kiinnijääneitä vähän omia linjavalintoja, jotka kyllä onneksi osoittautuivat ihan hyväksi. Katsojilla oli varmasti hauskaa, kun potkin ankkatyylillä lisää vauhtia mäen yläpäässä (anteeksi vielä Mika tunteikkaasta karjaisusta mäen loppupäässä... :D).

Maaliin tuloa kyllä himmensi hieman se, että C-luokan tulokset puuttuivat Juustoportin kokoomatauolta lähtien kokonaan. Olisihan se ollut kiva tietää maaliin tullessa, että on voittanut luokkansa. Ja päivän aikana olisi ollut kehittävää/mukavaa tietää, että pitäisikö vauhtia kiristää vai mitä oikein tehdä. Ehkä tähän tulosongelmaan löytyy joskus vielä joku ratkaisu... Tulihan ne tulokset sitten illalla kotisohvalla istuessa, ja kyllähän ne ilahduttivat silloinkin :) Pitihän se kuohispullo sen kunniaksi sitten avata!

En kirjoita tässä nyt mitään MM-luokista, ne tulokset ovat kaikki varmaan jo jostain nähneet. Ja tosiaan, kaikki tulokset löytyvät: https://fin-enduro.com/tulokset/paijanne17/
Jos haluaa katsoa kansallisten luokkien tuloksia (kuten minunkin luokkani), pitää ottaa kohta National Day 1 + Day 2, koska sunnuntain erilliset tulokset ovat siellä väärin tai oikeastaan ne puutuvat kokonaan osalta kuskeja. Ja hei, huimasti onnea kaikille menestyneille ja itsensä ylittäneille ja erityisesti naisille, hyvin vedetty kaikki!! Ja pakko vielä mainita, että kyllä SE-Team pärjäsi hienosti!

Tässä nyt vähän hypitään asiasta toiseen, kun ei tätä osaa oikein järjestyksessäkään kertoa... Multa on nyt monta kertaa kysytty, että oliko rankka reissu. En osaa oikein vieläkään siihen vastata. Tuntui, että yllättävän hyvin jaksoi ajaa ainakin koko lauantain. Sunnuntainakin olin vielä yllättävän virkeä, vaikka olisihan sitä pitänyt vähän kovempaa päästä. Meinasi mennä varmistelun puolelle, kun ei oikein tiennyt tuloksia ja maaliin piti kuitenkin päästä. Niin kuin jo sanoin, sunnuntain loppupäivän pätkät oli aikamoisessa kunnossa... Meidän tiimin nimikkopätkä Kerava ehkä se syvin kurareikä. Mutta ei se mitään! Kasarimeininkiä, Päitsikeli.

Ja sitten vielä suoraan sydämestä; tuhannet kiitokset kaikille kannustajille, jotka olivat jaksaneet MM-luokkien jälkeenkin jäädä kansallisia luokkia katsomaan! Mulla oli myös ihan ykköshuolto, kaikki pelitti juuri niin kuin pitikin ja enpä olisi yksin sitä Päitsiä kiertänyt. Kiitos siis Joona Latostenmaa & Heli Alestalo sekä äippä & iskä. Pro-touhua! :D Ja kaikille muillekin kiitos, ketkä olivat hengessä mukana!

Seuraavaksi väännetään kesärenkaat alle ja suunnataan kohti Portugalin EM-kisaa. Siellä kisaillaan huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Näkemisiin!

-Ansku