Guten Abend! Nyt ollaan Itävallassa matkalla kohti Villachia missä yövytään. Matka on taittunut ihan mukavasti pieniä kommelluksia lukuunottamatta, joista seuraavassa lisää...
Elikkäs eilen ajeltiin Tallinnasta Varsovaan, jossa sitten oltiin yötä. Poikkeuksena aiempiin Baltian läpi ajeluihin, tällä kertaa virkavaltaa oli tienposket täynnä. Todella vaikutti siltä, että kaikki poliisit eivät olleet sunnuntai-kirkossa eikä virpomassa niin kuin palmusunnuntaina pitäisi! Meillä olis ollut pääsiäismunatkin mukana. Enhän mä raaskinu niitä kotiin yksin jättää. Virpomisen sijasta ne poliisit kyllä meitin Latviassa pari kertaa pysäytti. Ensimmäisellä kerralla 67 km/h viidenkympin rajotuksella. 40 euroa olis ollut sakot, mutta kun tarjottiin käteisellä niin 20 euroa riitti. Toisella kerralla halusivat tarkastaa auton ja kuskin paperit ja matkustajien passit ja oikeen tulivat sivuovesta kurkkaamaan ketä takapenkillä istuu. Liettuassa tiet oli niin mielenkiintosessa kunnossa, että tällä yhdistelmällä meinas olla heittoisaa lentosäätä ja lievää turbulenssia. Puolaan taas kun saavuttiin, niin savu peitti näkökentän. Hajukin oli aika tukaisa, etupenkki tosin kyllä väitti että se tulee takapenkiltä. Mitään ei tunnusteta!
Olen aikaisemminkin ilahtunut Liettuassa ja Puolassa olevista paikkakunnan nimistä. Tällä kertaa jäin miettimään, että minkä takia Jurge, Junge ja Pumpe halusivat kertoa mitä ovat parhaillaan tekemässä. Huomaatte alla olevista kuvista mitä tarkoitan ;) nähtävyytenä voisi mainita haikaranpesät, joita oli tosi useasti sähkötolpan nokassa. Sehän on vähän niin kuin haikara laturissa sitte.
Yö tosiaan nukuttiin Varsovassa tutussa ja turvallisessa hotellissa. Parhaina puolina aidattu ja vartioitu piha ja tosi halpa hinta. Maha kyllä muistutti illalla aika paljon rantapalloa, tuli toi mäkkärin valikoima ja bensishodarit aika hyvin testattua. Tänään maanantaina on ajettu Varsovasta Tsekin kautta Itävaltaan, jonne siis mennään Villachiin yöksi. Puolassa pysähdyttiin Auschwitziin pikaselle visiitille. En ollut siellä ensimmäistä kertaa, mutta aina se on yhtä veret seisauttava. Navigaattorikin saatiin siellä vissiin niin sekasin, että se päätti tarjota meille tunnelman kohottamiseksi maaseutumatkailua a'la Puola. Tämän maaseutukierroksen jälkeen taivuttiin ostamaan Tsekistä kartta, kun se oma olikin jäänyt kotiin. Puolassa ei oikeen oo laaksoa ei kukkulaa, mutta nyt alkaa maisema olla jo vähän mäkisempää. Hintataso tuplaantu sitten Puolan ja Tsekin, nyt maksaa jo vessaan pääseminenkin, puhumattakaan pienestä kahvista joka ois mahtunut munakuppiin ja makso reilut kolme euroa.
Huomenna toivotaan että päästäis jo jonnekin ajamaan! Sitä odotellessa :)
-Ansku
Pesä laturissa
Virkavaltaa liikenteessä
Muna-collection
Näistähän jo puhuttiin ;D
Auschwitz
Ihme hiippari...
Ja toinenki sellanen...
Roadtripping
Vähän kukkulaa jo näkyvissä
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti