Anskun Enskablogi: Italian jälkipuinnit!

Terve! Italiasta on nyt selvitty kotiin, ihme kyllä ilman suurempia ongelmia. Kämppä näyttää pienen hurrikaanin iskemältä, inspiraatiota omien tavaroiden purkamiseen saa vielä hetken hakea. Kohtahan ne saa jo pakata uudestaankin, sillä Paikusessa kisaillaan Viron mestikassa 6.5. ja siitä parin viikon päästä onkin jo Romanian EM.

Sitten kisaan. Lauantai lähti ihan hyvillä fiiliksillä, ensimmäinen crossipätkäkin meni ihan kohtuullisesti. Jonkunlaista jännittämistä ja hapuilua oli ehkä ilmassa, koska ajoin siirtymällä about viisi kertaa risteysten ohi ja aina sai käännellä :D Sitten kovalla sykkeellä enduropätkälle, joka sinetöikin sen päivän kohtalon ihan näppärästi... Puolessa välissä pätkää kaaduin rinteessä olleesta shikaanista sisämutkaan päin, joka tarkoitti mahalaskua pieneen puroon. Tottakai alle jäi lippusiima ja messevän kokoinen mainoslakana, jotka kaikki jäivät jumiin valomaskin alle ja kiertyivät tankoon... Apinanraivolla aloin repimään tavaraa irti, mutta aikaahan siinä meni ja reilusti. Seuraavan kierroksen pätkäaikaan verrattuna olin 3,5 minuuttia siellä turannut, joten eipä siitä kovin hieno fiilis jäänyt. Yritin nollata tapahtumat, mutta koko loppupäivän ajaminen oli pelkkää "suorittamista" läpi eikä kunnon yrittämistä.

Sunnuntaina uusilla voimilla päivään, mutta silti ajaminen oli aika hukassa. Kaikki pätkät tuntuivat todella hankalilta ja ajo oli kankeaa. Päivän mittaan pystyin ehkä vähän rentoutumaan ja varsinkin endurotestin ajaminen helpottui ja pätkäajat paranivat. Ajollisesti kisa ei ollut sitä mihin pystytään ja luulen, että kun saa ajamisen rennoksi ja sille tasolle kun treeneissä, niin tuloskin kohenee. Positiivinen fiilis jäi kuitenkin omasta jaksamisesta. Päivän aikana ei tullut samanlaista katkeamista, kuin aikaisemmissa EM-kisoissa on saattanut tulla ja koko ajan oli sellainen fiilis, että jaksaa yrittää. Myös siirtymien ajaminen oli helpottunut huomattavasti ja oli mukavaa, jos niin voi edes sanoa :D Vähän jännitin etukäteen, että nelarin ollessa painavampi ajaminen olisi rankempaa, mutta oikeastaan se oli vain helpompaa. Pystyi ajelemaan isommalla vaihteella ja väännöllä, niin ei tarvinnut "pulata" niin paljoa. Viikonloppu oli kuitenkin ihan hyvä aloitus sarjalle ja tästä on hyvä lähteä nostamaan vauhtia.

Nyt treenit jatkuu Suomessa, vähän kuraisemmissa olosuhteissa, mutta ei voi mitään. Kiitos kaikille reissuun osallistuneille, huollolle, ajoseuralle, apukäsille ja kannustajille! Erityiskiitos yhteistyökumppaneille, joista toivottavasti sain listan näkyviin tänne blogin oikeaan reunaan. Käykäähän tutkimassa, ketkä matkantekoa tukevat :) (Muoks. Ei taida näkyä mobiiliversiossa, koitetaan keksiä jotain)

Kuraista keväänjatkoa ja hyviä spooreja!

-Ansku