Anskun Enskablogi: Hollannin EM maalissa!!

Heippa! Tässä istutaan autossa Ruotsissa matkalla kohti Tukholman satamaa. Kaksi päivää EM-enduroa Hollannissa on siis nyt takana! Eli yhtä kuin 500 kilometriä, 24 erikoiskoetta ja neljä tuntia pätkäaikaa. Kuten jo etukäteen arvailin, reitti kului aikamoiselle patille ja reiälle. Olihan meitä se 400 kuskia kansalliset mukaan lukien :D Naiset ajoi molempina päivinä kolme kierrosta, joten mulle henkilökohtaisesti kisa oli aikas rankka vaikka reitillä ei sinäänsä mitään pahoja paikkoja ollutkaan. Erikoiskoeajat alkoivat huononemaan jo ensimmäisenä päivänä pienen tihkusateen ja väsymisen saattelemana, mutta silti kunnialla maaliin ilman AT:ta! Huoltoaikaakin jäi tällä kertaa reilusti, 5-10 minuuttia joka paikkaan. Tosin eipä sitä näkynyt kärjellekään hirveästi sen enempää jäävän eli hyvä suoritus sinäänsä.

Toisena päivänä muutaman kolhun saaneena ajo ei ainakaan helpottunut, eipä siinä loppupäivästä pätkäajo enää paljoa poikennut siirtymästä! Puristaa en enää jaksanut ja päätinkin vain ajaa varmasti maaliin. Se päätös kannatti, maalissa taas ilman AT-minuutteja (tämä on tärkeää minulle :D). Myös Marita ja Jenni ajoivat kisan hienosti ja näinpä meidän naisten joukkue saavutti EM-joukkuemestaruuden! Ranskan kolmikko olisi ollut ajamalla nopeampi, mutta heidän joukkueestaan Audrey Rossat keskeytti. Palkintojenjaossa oli kyllä pieni hämmennys, kun jakoivat vahingossa mitalit väärinpäin, eli Suomelle hopea ja Ranskalle kulta. Siellä oli ollut väärät paperit järjestäjillä... Vaihdettiinpa sitten mitalit palkintojenjaon jälkeen! Vähän jäi kyllä harmittamaan, kun Maamme-laulua ei kuultu.

Maamme-laulukin kyllä kuultiin Viron versiona, kun Redmoto Team Estonia pokkasi klubijoukkueiden mestaruuden kuskeinaan Rannar Uusna, Priit Biene ja suomivahvistus Eemil "Emppu" Helander! Marita Nyqvist saavutti siis myös henkilökohtaisen EM-hopean ja Suomen veteraanijoukkue sai joukkuepronssia! Veteraaneissa tuli harmillisia keskeytyksiä, ilman niitä sijoitus olisi voinut olla parempikin joukkueena ja henkilökohtaisesti. Onnea kaikille, myös synttärisankareille!

Kaiken kaikkiaan kisasta jäi tosi hyvä fiilis (paitsi se perhanan Maamme-laulu). Vaikkakin olisin tietysti halunnut ajaa paremmin ja sijoittua paremmin, mutta pitäähän johonkin olla tyytyväinen. Muutaman kaatumisen ja sähellyksen olisi voinut jättää välistä, mutta tuleehan niitäkin välillä. Nyt vaan ajokuntoa ja kestävyyttä kasvattamaan! Kirsikkana kakussa vielä tälle vuodelle olisi Kärme Kustaa, jonne lähdetään Kärkkäisen Sannan ja Vesterisen Esmeraldan kanssa "huvittelemaan". Saattaa kyllä olla että kirsikka on siinä vaiheessa vuotta jo hieman jäässä. Pitäiskö nyt hetki viettää sitä kuuluisaa off seasonia?